Eräs keskisuomalainen kaupunki pesettää Virossa vuoden aikana pyykkejään 160 000 euron arvosta. Virolainen pesulayhtiö oli voittanut tarjouskilpailun. Monet varmaan ajattelevat, että hienoa. Kaupunki säästää rahaa, halvin tarjous voitti.
Mutta säästääkö kaupunki rahaa? Voittiko kaupunki? Kävikö niin, että kaupunki hävisi. On surullista seurata keskustelua kunnallisista palveluista. Jotkut toistelevat mantraa kunnan itsensä tuottamien palvelujen kalleudesta. Eli yksityisen odotetaan aina tuottavan palvelut halvemmalla. Ongelmaksi muodostuu usein se, että mitään perusteellisia laskelmia asian tueksi ei esitetä. Jos laskelmia esitetään, ne ovat usein riittämättömiä.
Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu kuntatalouden rakenteen unohtaminen. Kunnallisesti tuotetun ja yksityisesti palvelun kustannusvertailu ei riitä. Tähän kohtaan laskenta ja vertailu usein pysähtyvät. Ei muisteta sitä, että kunnalla on myös verotuloja. Jokainen kunnan alueella asuva kunnan työntekijä maksaa kuntaan kunnallisveronsa. Eli kunnallisesti tuotetun palvelun kustannuksista aina osa palautuu kuntaan kunnallisveroina. Edellytyksenä on tietysti se, että kunta on osannut houkutella työntekijöitään asumaan kunnan rajojen sisäpuolelle.
Jos kunta tai kaupunki maksaa 160 000 euroa pesulapalveluista Viroon, kyseessä on 160 000 euroa rahaa kunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelle. Eli tuo rahasumma ei millään tavoin hyödynnä kunnan elinkeinoelämää, se ei lisää millään tavoin kunnan verotuloja. Se on Viron kansantalouden pyörittämiseen lahjoitettu summa.
Mikä on kunnan / kaupungin kannalta taloudellisinta toimintaa palvelujen järjestämisessä? Tärkeää on muistaa, että jokaisesta kunnan maksamasta eurosta pitäisi kuntaan jäädä mahdollisimman paljon. Optimitilanne on se, että suuret palvelukokonaisuudet kunta tuottaa itse. Kunta pystyy samaan tehokkuuteen kuin yksityinen palveluntuottaja, kyse on viime kädessä johtamisesta. Jos päästään samaan kustannustehokkuuteen yksityisen kanssa, lisäksi voidaan maksimoida henkilöverotulojen määrä eli kunnassa asuvat kunnan työntekijät maksavat kuntaan verotulonsa. Yksityisiä, kunnan alueella olevia palveluntuottajia kunnan on mielekästä suosia hankintalain kilpailuttamiskynnyksen alittavissa hankinnoissa. Tässäkin tilanteessa kunta pystyy maksimoimaan verotulonsa eli yritys maksaa kuntaan yhteisöveronsa. Luonnollisesti palveluntuottajien hinta-laatusuhde täytyy olla kohdallaan.
Kunnalle on turmiollista vain ja ainoastaan menojen tuijottaminen, pitäisi maksimoida myös tulot.
Terveisin
Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame
Varsinais-Suomesta löytyy kunta, joka päätti ettei enää osta sairaalan/terveyskeskuksen vaatehuoltoa paikalliselta pesulalta, vaan jostakin halvemmasta firmasta. Hyvähän se on, että säästetään ja kilpailutetaan, mutta edullinen hinta ei saisi olla ainoa mittari.
Hianosti huajuu, sanoisin…