Paras-hanke on ollut käynnissä jo useita vuosia. Sen tavoitteena on ollut turvata kansalaisille tasaveroiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Nyt hanketta halutaan jatkaa viemällä lähivuosina kuntien terveyspalvelujen lisäksi kuntien sosiaalipalvelut vähintään 20 000 hengen väestöpohjaan. Joiltain osin Paras-hanke on onnistunut, mutta joiltain osin se on lisännyt byrokratiaa ja kustannuksia sekä huonontanut palveluita. Eli on ehkä puhuttava Pahin-hankkeesta.
Kuntien sosiaalipalvelujen siirtämisessä laajempaan kokonaisuuteen on aikaa useita vuosia ja kyseinen linja ei välttämättä toteudu. On erittäin järkyttävää, että tässä tilanteessa ollaan jo valmistelemassa uutta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää hanketta. Edellinen hanke on täysin kesken ja nyt ideoidaan jo uutta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä ehdottaa, että maa niputettaisiin alle kahteenkymmeneen kuntaan eli käytännössä maakuntien kokoisiksi. Näille megakunnille siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Paras-hanke on nyt muuttunut lopullisesti Pahin-hankkeeksi.
Suomesta on tullut byrokratiahelvetti, jossa muutoksia suunnitellaan muutoksen perään. Edellistä muutosta ei viedä loppuun ennen kuin jo uusi aloitetaan. Tämä näkyy kunnissa ja erityisesti tämä näkyy valtionhallinnossa. Nykyinen hallitus ja sen edeltäjät ovat sallineet Suomen muuttua byrokratiahelvetiksi, jossa pysyvää on enää muutos. Muutoksia perusteellaan kauniisti palveluiden takaamisella. Ei mitään palveluita voida taata, jos mitään muutosta ei viedä loppuun ennen uuden aloittamista. Kyseessä on vakava poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen kriisi. Kyseessä on johtamisesta ilman arvoja. Kun muutoksia tehdään muutoksien perään, ei paljastu kyvyttömyys johtaa muutoksia loppuun. Tämä on turhaa byrokratiaa ja tämän torjuminen / poistaminen Suomesta säästäisi suuret summat kansalaisten veroeuroja.
Jatkuvat muutokset heikentävät palveluita. Jatkuvat muutokset saavat työntekijät voimaan pahoin eli työ muuttuu epävarmaksi. Kansalaiset eivät saa yhtään laadukkaampia palveluita. Palveluista päätetään yhä kauempana kansalaisista eli kyseessä on myös demokratian rapauttaminen. Edelleen on voimassa eräs totuus eli suuri ei ole välttämättä kaunis ja tehokas. Jos katsotaan kuntien vuoden 2009 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, kymmenellä edullisimmalla kunnalla on yksi yhteinen piirre. Niistä yksikään ei ole suuri kaupunki, joukossa on alle 10 000 asukkaan kuntia.
Uskonnollisessa kielessä helvetti tarkoittaa eroa jostakin. Suomalaisessa byrokratiahelvetissä kansalainen pidetään mahdollisimman kaukana (erossa) laadukkaista sekä kustannustehokkaista palveluista. Laadukkaat palvelut eivät toteudu koskaan, koska järjestelmää muutetaan jatkuvasti. Byrokratiahelvetit pitää purkaa ja niiden muodostuminen pitää ehkäistä.
Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame
Päivitysilmoitus: Vanhuspalvelulaki – lähipalvelulaki, miksi? | Pappatunturilla Arkadianmäelle – Mika Ilvesmäki eduskuntaan
Päivitysilmoitus: Virheellistä uutisointia Muuramen sosiaalipalvelujen siirtymisestä ja vähän myös kuntaliitoksista | Mika Ilvesmäen blogi