Veronmaksajat takaamassa eurooppalaisia pankkeja

Viime aikoina on julkisuudessa kiivaasti väitelty, mistä Kreikan, Irlannin ja Portugalin talouskriisissä on oikein kysymys. Ensin välittyi kuva siitä, että kyseessä olisi noiden kansatalouksien kriisi. Eli Suomenkin pitäisi olla osaltaan auttamassa noita maita lainaamalla rahaa (Kreikka) ja takaamalla lainoja (Irlanti ja Portugali). Tällä hetkellä keskustellaan Suomen takausvastuiden nostosta. Katainen (Kokoomus) ja Kiviniemi (Keskusta) (lisäksi Vihreät ja Rkp) julistavat yhtä totuutta eli Suomen on pakko nostaa takausvastuitaan. Muita vaihtoehtoja ei Kiviniemen ja Kataisen mukaan ole. Demokratiassa on aina vaihtoehtoja. Kokoomus ja Keskusta päähallituspuolueina ovat ajaneet Suomen tilanteeseen, jossa meillä ei kuulemma EU:n jäseninä ole mahdollisuutta kieltäytyä Suomen takausvastuiden nostamisesta. Jos demokratiassa ei ole vaihtoehtoja, demokratia on muuttunut diktatuuriksi. Yhden totuuden yhteiskuntaa ei kukaan halua sellainen meillä oli aikoinaan naapurissa. Hallitus on hoitanut huonosti Suomen EU-politiikkaa, jos hallitus on sitonut meidät tällaisiin pakkopäätöksiin. Nyt näitä kalliita pakkopäätöksiä syötetään kansalaisille.

EU:n talouskriisissä ei ole pohjimmiltaan kysymys valtioiden talouskriisistä, kysymys on pankkikriisistä. Suuret eurooppalaiset liikepankit ovat lainanneet holtittomasti rahaa kriisimaille. Eniten pelissä on Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankeilla. Pahinta tässä on se, että pankit tekevät riskiluotoillaan tuottavaa bisnestä. Nyt kansalaisia halutaan takamaan noita korkeakorkoisia riskiluottoja, jotta pankkien hyvätuottoinen bisnes voisi jatkua. Kreikka, Irlanti ja Portugali maksavat lainoistaan erittäin korkeaa korkoa. Viime vuoden kesäkuussa pankkien lainasaatavat noista maista olivat pienimmillään (1000 miljardia). Kreikan talouskaaos oli alkanut keväällä. Syksyä kohti lainasaatavat olivat nousseet 200 miljardia. Pankit uskalsivat lisätä riskiluottojaan, koska EU eli sen jäsenvaltiot tulivat apuun lainaamaan rahaa ja takaamaan luottoja. Eli suomalaisten veronmaksajien rahoja halutaan käyttää eurooppalaisten liikepankkien bisneksen tukemiseen. Takausvastuut eivät vielä ole suoraa tukea, mutta esim. Kreikka uhkaa ajautua velkasaneeraukseen. Silloin takausvastuita alettaisiin periä myös suomalaisilta veronmaksajilta.

Vielä vähän aikaa sitten suomalaisille kerrottiin, että jokainen EU-maa vastaa omista pankeistaan. Nyt näyttää kuitenkin tuo totuus muuttuneen. Suomalaisia veronmaksajia halutaan takaamaan Keski-Euroopan liikepankkien hyvätuottoisia lainoja eli tukemaan pankkien bisnestä. Tällaista ei voi hyväksyä. Jokainen EU-maa vastatkoon omista pankeistaan niin kuin hallitus on aiemmin ilmoittanut. Kaikissa tällaisissa takausjärjestelyissä pitää olla mukana sijoittajavastuu eli pankit mukana kantamassa riskejä. Valtioiden ei voida olettaa siivoavan pankkien sotkut veronmaksajien rahoilla. Jos pankit ovat ottaneet suuria riskejä, niiden on pystyttävä kantamaan ne.

Kiviniemen ja Vanhasen hallitusten harjoittama EU-politiikka on ollut onnetonta finanssipolitiikan mm. osalta. Miksi nyt Kiviniemi ja Katainen pelottelevat uhkakuvilla? Heidän suosituin uhkakuvansa on koko EU:n pelko siitä, että Suomi kaataa Portugalin tukipaketin. Miksi Suomesta on äkkiä tullut näin merkittävä tekijä EU:n finanssipolitiikassa, merkittävä ja pelätty tekijä. Miksi Katainen ja Kiviniemi eivät ole toimineet siten, että EU:ssa olisi puututtu ongelmamaiden tilanteisiin ennen kuin ongelmat ovat kärjistyneet laajoiksi taloudellisiksi kriiseiksi. Miksi on katsottu läpi sormien sitä, että Kreikan, Irlannin ja Portugalin EMU-kriteerit eivät ole täyttyneet enää aikoihin. EU:n valvonta on pettänyt täysin.

Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Rkp tukevat sellaista politiikkaa, jossa pankit keräävät voitot ja valtiot (veronmaksajat) huolehtivat tappioista. Tällainen meno tulee jatkumaan, jos nämä puolueet jatkavat hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen. He mainostavat olevansa eurooppalaisia puolueita, jotka eivät halua Suomen sulkeutuvan. Pidän itseäni eurooppalaisena ja en halua Suomen sulkeutuvan. En kuitenkaan halua olla tukemassa politiikkaa, jossa kansallisvaltioiden päätöksenteko on alistettu pankkien ja pääomapiirien tahtoon. Ei ole olemassa mitään näkymättömiä markkinavoimia. Kaikkien finanssipoliittisten päätösten takana on ihminen/ihmiset. Usein päätösten takana on ahneus ja voiton maksimointi. Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Rkp ovat antaneet hallituspuolueina tukensa ahneudelle ja voiton maksimoinnille EU:ssa ja haluavat edelleen tukea ahneutta veronmaksajien rahoilla. EU:ssa ei olisi talouskriisiä, jos EMU-kriteereistä olisi pidetty kiinni ja asiaa olisi valvottu. Rahamarkkinoita on pakko säädellä. Täysin villi ja vapaa markkinatalous johtaa kaaoksen. Kaaos on nyt kohdattu Euroopassa ja muutama vuosi sitten kaaos alkoi Yhdysvalloissa. Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä.

Portugalin kriisin kohdalla valtiovarainministeri Jyrki Katainen on kertonut suomalaisten eläkesijoitusten olevan vaarassa, jos Suomi ei ole mukana takaamassa Portugalin lainoja. Eli suomalaisilla eläkevakuutusyhtiöillä olisi merkittäviä sijoituksia Portugalissa. Nyt näyttää siltä, että Katainen puhuu puppua eli merkittäviä sijoituksia ei ole. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli selvittänyt asiaa. Kiitos Urpilaiselle, vaikka emme olekaan saman puolueen ehdokkaina. Eli hallituksen ministereihin ei voi asian tiimoilta luottaa ollenkaan.

Pääministeri Kiviniemi ja valtiovarainministeri Katainen ovat ilmoittaneet, että ilman tukea Suomen takausvastuiden nostamiselle ei ole uuteen hallitukseen tulemista. He luovat illuusiota siitä, että Keskusta ja Kokoomus ovat seuraavassa hallituksessa. Entä jos Sdp ja Perussuomalaiset voittavat vaalit. Entä jos Sdp, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit saisivat muodostettua enemmistöhallituksen. Kyseiset puolueet vastustavat villiä menoa EU:n finanssipolitiikassa. Ajatusleikki hallituskokoonpanosta on vain spekulointia. Ihmettelen syvästi Kiviniemen ja Kataisen henkselien paukuttelua. Heidän toiminnassaan on jotain historiasta tuttua, joka ei kuulu demokratiaan. Aikoinaan eduskuntavaalien jälkeen käytiin Moskovasta hakemassa hyväksyntä uudelle hallitukselle. Nyt Kiviniemi ja Katainen ovat jo ennen vaaleja hakemassa EU:sta hyväksyntää uudelle hallitukselle. Eli Portugalin tukipakettia vastustavat eivät ole hallituskelpoisia. Jotkut pelasivat aikoinaan Moskovakortilla, pääministeri ja valtiovarainministeri yrittävät pelata nyt EU-kortilla ja kansan rahoilla. EU:n finanssipolitiikka on saatava tiukemmaksi. Sijoittajavastuut on ulotettava kaikenlaisiin tukipaketteihin. Jokainen maa vastatkoon omista pankeistaan ja niiden valvonnasta.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame


Kategoria(t): Arvot, Politiikka | Jätä kommentti

Maksuton koulutus tasa-arvoisuuden ja hyvinvoinnin varmistajana

Opiskelijajärjestöt ovat aktivoituneet näin vaalien alla. Muutama viikko sitten siltä suunnalta soiteltiin ja kyseltiin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Teemoina olivat lukukausimaksut, opintotuen sitominen indeksiin ja opintojen rahoitus (opintotuki-opintolaina). Itselläni on yksinkertaiset vastaukset näihin kysymyksiin liittyen. En kannata lukukausimaksuja. Opintotuki pitää sitoa elinkustannusindeksiin. Opintojen rahoituksessa pitää painottaa opintotukea, ei lainaa. Perusteena näille näkemyksille on ihmisten tasa-arvoisuus. Ihmiselle pitää pystyä takaamaan laadukas koulutus riippumatta hänen sosiaalisesta (taloudellisesta) taustastaan. Yhteiskunnan kahtiajakautuminen kiihtyy, jos käyttöön otetaan lukukausimaksut ja opintososiaalisia tukia ei paranneta.

Koulutuksella ehkäistään syrjäytymistä ja koulutus on aina panostus yksilön hyvinvointiin ja samalla se on panostus yhteiskunnan hyvinvointiin. Oma näkemykseni perustuu kokemukseen. Olen opiskellut Suomen historian syvimmän laman aikana 90-luvun alussa. Aloitin opinnot syksyllä 1991 ja silloin Suomi syöksyi syvään lamaan, aloitettiin devalvoinnit jne. Useaan vuoteen ei ollut mitään positiivista näkyvillä työmarkkinoilla. Maassa oli massatyöttömyys ja konkurssiaalto. Opintolainaa ei tuohon aikaan uskaltanut ottaa, koska työllistyminen oli epävarmaa. Omaan hyvinvointiin noina vuosina vaikutti suuresti opiskelupaikka ja opintotuki. Ilman noita kahta tekijää syrjäytyminen olisi ollut lähellä ja minusta yhteiskunta ei olisi saanut koskaan tuottavaa veronmaksajaa.

Opiskelijat eivät ole tämän yhteiskunnan vapaamatkustajia. Heihin panostaminen on panostamista tulevaisuuteen, yhteiskunnan hyvään tulevaisuuteen.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Koilutus | Jätä kommentti

Vanhuspalvelulaki – lähipalvelulaki, miksi?

Vaalien alla ovat useat tahot tuoneet esille tarpeen sekä vanhuspalvelulaista että lähipalvelulaista. Vanhuspalvelulailla turvattaisiin ja parannettaisiin vanhusten hoitoa ja palveluita. Lähipalvelulailla turvattaisiin peruspalvelut kuntalaisten lähelle. En vastusta kumpaakaan lakiehdotelmaa enkä niiden tavoitteita. Kuitenkin haluan kysyä miksi. Miksi tarvitaan sekä vanhuspalvelulaki että lähipalvelulaki. Kun jokin asia ei maassa toimi, se halutaan korjata lailla. Eli vanhuspalvelut ja lähipalvelut eivät nyt toimi halutulla tavalla.

Vanhuspalvelulain tarve kertoo nykyisen politiikan arvopohjan puuttumisesta. Vanhuksille voitaisiin nykyisten lakien ja asetusten perusteella taata hyvät palvelut, hyvä hoito ja hyvä hoiva. Kysymys on nyt arvoista tai pikemminkin niiden puutteesta. Vanhuksille ei haluta antaa hyviä palveluita, heille ei haluta taata inhimillistä kohtelua. Perustuslaki takaa kaikille ihmisille tasavertaisen kohtelun. Perustuslaki ei mitä ilmeisimmin toteudu vanhusten kohdalla, koska vanhuspalvelulaki tarvitaan turvaamaan tasaveroinen kohtelu. Tällainen tilanne, arvojen ja välittämisen puute, hävettää. Miksi näitä asioita ei ole haluttu laittaa kuntoon jo ajat sitten? Miksi näistä ongelmista on puhuttu vuosia? Syy on valitettavasti nykyisen hallituksen (Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Rkp) harjoittamassa politiikassa. Hallituspuolueet eivät ole halunneet laittaa asioita kuntoon. Tuskin he vaalien jälkeenkään tätä asiaa kuntoon laittavat. Arkadianmäellä pitää tapahtua väen vaihtuminen ja siellä pitää alkaa harjoittaa lähimmäisen huomioiviin arvoihin perustuvaa politiikkaa.

Ajatus lähipalvelulaista on toinen hyvä esimerkki arvottomasta politiikasta ja samalla se on esimerkki kalliista byrokratiasta. Hallituspuolueista erityisesti Keskusta on tuonut esille lähipalvelulain tarpeen. Keskusta on ollut pitkään hallitusvastuussa. Heidän hallitusvastuunsa aikana on alettu toteuttamaan ns. Paras-hanketta, jonka on pitänyt varmistaa kuntien palvelutarjonta. Monesti on kuitenkin käynyt niin, että palvelut ovat kunnissa heikentyneet ja karanneet kauemmas Paras-hankkeen myötä. Sdp ja Kokoomus ovat myös osaltaan olleet toteuttamassa tällaista politiikkaa, kun he ovat olleet hallituksessa. Ensin siis Paras-hankkeella ajetaan palvelut kauas kuntalaisista. Lisäksi on lakkautettu valtion toimesta posteja, Kelan konttoreita jne. Nyt halutaan lähipalvelulaki tuomaan / takaamaan palvelut lähellä. Tämä on tuhlailevaisuuden ja byrokratian huippu. Ensin ajetaan palveluita alas ja nyt niitä ollaan tuomassa takaisin. Tällaista rahan tuhlausta harvoin näkee. Kyseessä on eräs versio suomalaisesta byrokratiahelvetistä. Kaupanpäällisiksi on autioitettu maaseutua. Arkadianmäellä tarvitaan muutosta myös tässä asiassa eli väen on vaihduttava. Kansanedustajien pitää laittaa tällaiselle tuhlailevaisuudelle loppu.

Vanhuspalvelulaki ja lähipalvelulaki on luultavasti pakko säätää, koska asioita ei muuten saada kuntoon tässä maassa. Nämä asiat on arvottoman politiikan takia ryssitty oikein kunnolla. Muutos lähtee ensisijaisesti arvomuutoksesta. Lainsäädännöllä ei kuitenkaan arvomuutosta saada aikaan. Arvomuutoksen saavat aikaan äänestäjät valitsemalla oikeat edustajat Arkadianmäelle.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilja
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Palvelutuotanto, Politiikka | Jätä kommentti

Saastuttava energia(tasa)verotus

Löysin mahdollisuuden säästää vuotuisessa sähkölaskussani 230 euroa. Tuo summa ei löytynyt kulutuksen vähentämisestä, vaan säästö löytyy saastuttamisen lisäämisestä. Nykyinen hallitus (Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Rkp) keksivät nosta energiaveroja tämän vuoden alusta. Nousu näkyy jokaisen sähkölaskussa. Energiaverouudistusta on mainostettu ympäristöystävällisenä. Se ei ole sitä. Energiaverouudistusta ei tehty ympäristösyistä, vaan jostain piti löytää rahaa budjetista poistetun työnantajien kela-maksun tilalle. Eli nuo poistetut kela-maksut katetaan perimällä lisää energiaveroja esim. kansalaisten sähkölaskuissa.

Sähkölaskun energiavero on tasavero. Se on kaikille kansalaisille samansuuruinen ja kohtelee julmimmin pienituloisia. Energiaveron nosto on osoitus verotuksen viemistä kohti tasaveroa. Tuolle tielle Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Rkp ovat meitä vieneet. Kiittäkää heitä sähkölaskunne kasvamisesta ja kiittäkää heitä myös saastuttavasta energiaverosta.

Takaisin omaan sähkölaskuuni. Asun talossa, jossa on varaava sähkölämmitys. Lämmönlähdettä ei voi muuttaa sähköstä esim. pelletiksi. Vuotuiseen sähkölaskuuni saan säästöä 230 euroa vaihtamalla sähköyhtiötä. Ympäristön kannalta sähköyhtiön vaihto tarkoittaisi saastuttamisen lisäämisestä. Nyt käyttämäni sähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla luonnonvaroilla. Fossiilisten polttoaineiden osuus nousisi puoleen, jos haluaisin säästää 230 euroa vuodessa. Tämä on sitä kuuluisaa ympäristöystävällisyyteen ohjaavaa energiaverotusta! Tällainen hölmöily on mahdollista sen takia, että sähkölaskun energiavero on samansuuruinen oli sähkö sitten tuotettu uusiutuvilla tai uusiutumattomilla luonnonvaroilla. Eli energiaverotus ohjaa saastuttamiseen ts. fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Itse en voi hyväksyä tällaista hallituspuolueiden haluamaa suuntausta. Energiaverotus on muutettava aidosti ympäristöä suojelevaksi. Ympäristöystävällisyys pitää näkyä kuluttajan sähkölaskussa.

Sähköä kannattaa ja pitää säästää, en kannata tuhlaavaisuutta. Vaikka kuinka säästäisin sähköä, fossiilisesti tuotettu sähkö tulee tällä hetkellä edelleen edullisimmaksi. Kiitos siitä kuuluu saastuttamista tukevan energiaverotuksen. Energiavero on julma tasavero, joka käy kansalaisten kukkarolla. Veron takia sähkön hinta on noussut, vaikka eläisi kuinka säästeliäästi. Haluavatko nykyiset hallituspuolueet, että ihmiset palelisivat kotonaan paukkupakkasilla ja säästäisivät sähköä. Esim. kaikkein pienituloisimmilla on usein keinot vähissä säästää sähköä. He asuvat monesti vuokralla, joten asunnon energiatehokkuutta ei voi omin keinoin lähteä parantamaan. Eläkeläisille kohonneesta energiaverosta on tullut toinen ostovoimaa syövä yhteiskunnan tarjoama vitsaus. Eläkkeiden ostovoimaa syövä taitettu indeksi on se toinen vitsaus, joka olisi pitänyt poistaa ajat sitten. Saastuttava energiaverotus on myös nostanut yritysten energiakustannuksia ja samalla syönyt kilpailukykyä. Vihreä energiaverotus ei ole vihreä. Luomakunta tarvitsee suojelua, ei tällaisia silmänkääntötemppuja / virherpesuja.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Energia, Politiikka, Verotus, Ympäristö | Avainsanat: | Jätä kommentti

Laki jota ei valvota – vaalirahakorruptio

Monet äänestäjät ovat väsyneitä keskusteluun vaalirahoitussotkuista. Suomessahan ei ole vaalirahakorruptiota, eihän varmasti ole. Monille suomalaisille on vaikea myöntää, että heille tutut kansanedustajat ovat salailleet ja edelleen salailevat vaalirahojensa alkuperää. Vaalirahoitus voi tuntua väsyttävältä aiheelta, mutta se kertoo yhteiskunnan arvopohjasta. Jos vaalirahoitus ei ole täysin avointa, yhteiskunnan arvopohja on hukassa. Jos yhteiskunnan arvopohja on hukassa, ihmisistä välittävää politiikkaa ei voida harjoittaa. Em. ei saisi tietenkään sanoa, koska eihän Suomessa ole vaalirahakorruptiota, eihän varmasti ole.

Olen pitkään hämmästellyt erästä suomalaista lakia, jota ei valvota tai valvonnan voi sanoa olevan näennäistä. Kyseessä on vaalirahoitusta säätelevä laki. Vaalirahoituksesta tehdään ilmoitus valtiontalouden tarkastusvirastolle. Jos ilmoitusta ei tule, virasto pyytää sen. Tarkastusvirasto voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä, jos epäilee tietoja. Mitään kuitteja tai tilitietoja ei tarvitse toimittaa tarkastusvirastolle. Vaalirahoitusilmoitus perustuu ilmoittajan rehellisyyteen. Viime vaalien jälkeen huomattiin useiden kansanedustajien rehellisyyden olleen puutteellista. Nyt nuo samat kansanedustajat ovat hieman muuttanet vaalirahoituslakia. Se on edelleen heille mieluisa laki eli lakia ei valvota kunnolla. Pukit ovat olleet kaalimaan vartijoina. Kansanedustajien kytkökset rahoittajiinsa eivät edelleenkään tule näkyviin. Alle 1500 euron antajia ei tarvitse ilmoittaa. Kukaan ei pysty valvomaan lahjoitusten pilkkomista alle 1500 euron paloihin, pilkkominen on kiellettyä.

Ja Suomessahan ei ole vaalirahakorruptiota. Valitettavasti tätä on vaikea uskoa. On vaikea uskoa rahaa lahjoittavien yritysten hyväntekeväisyyteen. Rahan lahjoittamiseen liittyy aina toiveita rahoittajan etujen ajamisesta. Surullista on huomata, että maamme pääministerin nimi yhdistetään näihin kysymyksiä herättäviin vaalirahoituskuvioihin. Viime vaalien rahoitus herättää edelleen kysymyksiä. Näissä vaaleissa on tarjottu pääministeritasoista illallisseuraa maksua vastaan, varmaan noilla illallisilla on puhuttu vain säästä. Turkisrahaa on tarjolla pääministerille ja muille sopiville ehdokkaille. Vaalituen antaminen ei ole kiellettyä. Sitä saa antaa. Ongelma on kuitenkin vaalirahoituksen valvomattomuus. Toinen ongelma on se, että alle 1500 euron tukien antajaa ei tarvitse ilmoittaa. Verottaja vaati kansalaiselta pienienkin tulojen ilmoittamista. Vaalirahoituslain turvin kansanedustajaehdokkaat pystyvät halutessaan salaamaan rahojensa alkuperän.  Suomessa ei ole vaalirahakorruptiota, eihän ole.

Vaalirahoituslakia on muutettava siten, että kaikki rahalahjoitusten antajat ilmoitetaan. Ainoastaan kyseisellä tavalla voidaan avata ehdokkaiden kytkökset rahoittajiinsa. Ehdokkailla ei pitäisi olla mitään salattavaa. Omalla kohdallani kerron kaikki saamani vaalituet, myös pienet. Avoimuudessa ei ole mitään uhkaa, jos ei ole salattavaa.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Politiikka, Vaalirahoitus, Vaalirahoitussotku | Jätä kommentti

Suomalainen byrokratiahelvetti – palvelut unohtuvat

Paras-hanke on ollut käynnissä jo useita vuosia. Sen tavoitteena on ollut turvata kansalaisille tasaveroiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Nyt hanketta halutaan jatkaa viemällä lähivuosina kuntien terveyspalvelujen lisäksi kuntien sosiaalipalvelut vähintään 20 000 hengen väestöpohjaan. Joiltain osin Paras-hanke on onnistunut, mutta joiltain osin se on lisännyt byrokratiaa ja kustannuksia sekä huonontanut palveluita. Eli on ehkä puhuttava Pahin-hankkeesta.

Kuntien sosiaalipalvelujen siirtämisessä laajempaan kokonaisuuteen on aikaa useita vuosia ja kyseinen linja ei välttämättä toteudu. On erittäin järkyttävää, että tässä tilanteessa ollaan jo valmistelemassa uutta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää hanketta. Edellinen hanke on täysin kesken ja nyt ideoidaan jo uutta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä ehdottaa, että maa niputettaisiin alle kahteenkymmeneen kuntaan eli käytännössä maakuntien kokoisiksi. Näille megakunnille siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Paras-hanke on nyt muuttunut lopullisesti Pahin-hankkeeksi.

Suomesta on tullut byrokratiahelvetti, jossa muutoksia suunnitellaan muutoksen perään. Edellistä muutosta ei viedä loppuun ennen kuin jo uusi aloitetaan. Tämä näkyy kunnissa ja erityisesti tämä näkyy valtionhallinnossa. Nykyinen hallitus ja sen edeltäjät ovat sallineet Suomen muuttua byrokratiahelvetiksi, jossa pysyvää on enää muutos. Muutoksia perusteellaan kauniisti palveluiden takaamisella. Ei mitään palveluita voida taata, jos mitään muutosta ei viedä loppuun ennen uuden aloittamista. Kyseessä on vakava poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen  kriisi. Kyseessä on johtamisesta ilman arvoja. Kun muutoksia tehdään muutoksien perään, ei paljastu kyvyttömyys johtaa muutoksia loppuun. Tämä on turhaa byrokratiaa ja tämän torjuminen / poistaminen Suomesta säästäisi suuret summat kansalaisten veroeuroja.

Jatkuvat muutokset heikentävät palveluita. Jatkuvat muutokset saavat työntekijät voimaan pahoin eli työ muuttuu epävarmaksi. Kansalaiset eivät saa yhtään laadukkaampia palveluita. Palveluista päätetään yhä kauempana kansalaisista eli kyseessä on myös demokratian rapauttaminen. Edelleen on voimassa eräs totuus eli suuri ei ole välttämättä kaunis ja tehokas. Jos katsotaan kuntien vuoden 2009 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, kymmenellä edullisimmalla kunnalla on yksi yhteinen piirre. Niistä yksikään ei ole suuri kaupunki, joukossa on alle 10 000 asukkaan kuntia.

Uskonnollisessa kielessä helvetti tarkoittaa eroa jostakin. Suomalaisessa byrokratiahelvetissä kansalainen pidetään mahdollisimman kaukana (erossa) laadukkaista sekä kustannustehokkaista palveluista. Laadukkaat palvelut eivät toteudu koskaan, koska järjestelmää muutetaan jatkuvasti. Byrokratiahelvetit pitää purkaa ja niiden muodostuminen pitää ehkäistä.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Kunnallispolitiikka, Kuntaliitos, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka | 2 kommenttia

Kansalaisten eriarvoinen kohtelu – arvot ja välittäminen puuttuu

Eduskuntavaaleihin liittyen eri tahot ovat laatineet vaaliohjelmia. Järkyttävintä luettavaa on ollut vammaisjärjestöjen vaaliohjelmat. Vammaisjärjestöjen viesti on selvä eli tasaveroinen kohtelu ei Suomessa toteudu. Surullinen viesti, joka kertoo arvottomasta politiikasta. Viestien takana oleville ihmisille Suomi ei ole todellinen hyvinvointivaltio eikä se ole menossa kohti erään puolueen lanseeraamaa paremminvointivaltiota. Demokratia perustuu kansalaisten tasaveroiseen kohteluun. Tasaveroisen kohtelun puute murentaa demokratian peruspilareita. On jotenkin irvikuvallista keskustella esim. veroista tai energiapolitiikasta, jos yhteiskunnan perusrakenteet (tasaveroinen kohtelu) eivät ole kunnossa.

Perustuslaki takaa Suomessa kaikkien kansalaisten tasaveroisen kohtelun. Perustuslaki kieltää syrjimisen ja samalla perustuslaki ohjaa lainsäädäntötyötä. Vammaispalvelulain avulla tuetaan vammaisten selviytymistä tasaveroisina kansalaisina. Vammaispalvelulakia tulkitaan kuitenkin kunnissa kirjavasti ja kunnat panostavat taloudellisesti eri tavoin vammaisten palveluihin. Tilanteesta syytetään helposti kuntia. Nyt pitäisi kuitenkin suunnata katse myös eduskuntaan ja erityisesti hallituspuolueisiin. Miten on mahdollista, että tällainen epätasa-arvoinen kohtelu Suomessa on edelleen mahdollista. Miksi vammaisten tasaveroiset kansalaisoikeudet eivät toteudu?  Eduskunta säätää lait ja on myös säätänyt uudistetun vammaispalvelulain. Eduskunnan ja hallituksen on huolehdittava siitä, että säädettyjä lakeja pystytään noudattamaan ja että noudattaminen on linjassa perustuslain määrittelemien perusoikeuksien kanssa. Kansalaisten tasaveroinen kohtelu kuuluu demokratiaan, syrjintä on lopetettava. Välittämistä ei voi tapahtua, jos politiikassa ei ole arvoja.

Mika Ilvesmäki
pappamopoilija
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Politiikka | Jätä kommentti