Uutena puumalalaisena olen iloinnut siitä, miten Puumalaan on ollut helppo tulla – vastaanotto on ollut lämmin ja kutsuva. Juuri sellainen ensikokemus tarvitaan muuttajalle, jos kunta haluaa pitää kiinni asukkaiden veto- ja pitovoimasta – tulevaisuudestaan. Veto- ja pitovoima liittyvät samalla kunnan mahdollisuuksiin huolehtia kuntalaisten palveluista.   

Kuntavaalien yhteydessä on tärkeä puhua palveluiden rahoittamisesta l. kunnan taloudesta. Puumalan kunnan talous on kunnossa, jos katsotaan esim. ylijäämää ja kunnan velattomuutta. Vuonna 2024 kunta teki 1,0 milj. euron ylijäämäisen tilinpäätöksen, joka entisestään lisää kunnan ylijäämäpuskuria. Täällä on osattu tehdä oikeita päätöksiä. Runsas ylijäämä antaa pelivaraa suunnitella tulevia vuosia, kuluvan vuoden talousarvion mukaan tulevat vuodet ovat lähellä nollatulosta. Ylijäämä on kuitenkin vain luku tilinpäätöksessä – ei rahasumma tilillä.    

Puumalan kunnan talouden suurin riski on valtionosuuksien väheneminen. Puumalan kunta saa vuonna 2025 hieman yli 1,3 milj. euroa valtionosuutta. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Joiltakin kunnilta otetaan ja joillekin annetaan l. kokonaissumma ei tule lisääntymään. Paineita on pienille kunnille epäedulliseen ratkaisuun l. painopiste on entistä enemmän väestörakenteessa. Puumalan osalta valtionosuuden merkittävimmät osat ovat:
asukastiheyden (627 523 €),
saaristoisuuden (880 786 €),
ja syrjäisyyden (713 378 €)
perusteella maksettavat osuudet – lisäksi ns. sote-häntä (399 951 €) on merkittävä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa yhteensä 2,6 milj. euron pottia. Vastaavasti ikärakenteen perusteella Puumalan laskennallinen valtionosuusosuus on negatiivinen, koska täysi-ikäisten palvelut ovat pitkälti hyvinvointialueen vastuulla – eri rahoituskanava. Tulevien vuosien osalta hyvää on Puumalan lapsimäärän myönteinen kehitys, joka osaltaan tasoittaa valtionosuuksiin liittyviä riskiä.

Peruspalveluiden valtionosuutta valmistelleet selvityshenkilöt ehdottavat mm. asukastiheyden perusteella maksettavan osuuden poistamista, ns. saaristolisään kohdistuu myös muutospaineita sekä syrjäisyyden perusteella maksettavaan osuuteen. Jokainen meistä voi miettiä esim. 20 % prosentin alenemista Puumalan osalta valtionosuusrahoituksessa – mitä se tarkoittaisi. Lisäksi on myös tihkunut tietoa siitä, että asukastiheyden perusteella ei enää maksettaisi valtionosuutta, ts. harvaan asutut kunnat olisivat kärsijöitä. Lisäksi ns. sote-häntiä vaaditaan poistettaviksi – sinällään kannatettavaa nykyisessä palveluiden järjestämisrakenteessa, jossa sote-palvelut eivät ole kuntien vastuulla. *

Puumalan on nyt yhdessä muiden kuntien kanssa tehtävä vahvaa edunvalvontatyötä valtionosuuksiin liittyen. Samalla on kuitenkin perusteltua vahvistaa kunnan verotulopohjaa valtionosuusrahoituksen epävarmuuden takia – meidän on entistä enemmän pärjättävä omillamme. Ts. muuttovoittoa on saatava nykyistä enemmän ja yrityspohjaisten työpaikkojen syntymistä on entisestään vahvistettava. Vain elinvoimaa vahvistamalla pystymme estämään kunnan talouden heikkenemisen tulevina vuosina, uhka on todellinen. Samalla on luonnollisesti huolehdittava maltillisesta kustannuskehityksestä.