Kunnan kehittämisessä tiedolla johtaminen on keskeisessä roolissa, tiedon pitää valmistelun kautta jalostua päätöksiksi. Fiilispohjalta – omiin oletuksiin luottaen ei päätöksiä tehdä, jos halutaan kunnalla olevan tulevaisuus. Puumala on onnistuneesti pystynyt monena vuonna saamaan muuttovoittoa, joka on hidastanut väkiluvun alenemista. Neljänä vuonna aikavälillä 2019-2024 oli selkeää muuttovoittoa, parina vuonna hieman tappiota.

Kunnan täytyy olla muuttajille kaikin tavoin houkutteleva, kokonaisuus ratkaisee – ei yksittäinen vetovoimatekijä. Sopivan asunnon löytyminen on keskeinen asia, oli sitten kyse omistus- tai vuokra-asumisesta. Työikäisten kohdalla työpaikka on oleellinen seikka, tosin työpaikka ei ole aina sidoksissa asuinpaikkaan – näin on omalla kohdallani. Etätyöntekijöille tietoliikenne yhteyksien toimivuus on keskeistä. Lisäksi kunnassa pitää olla riittävät palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, tämä koskettaa kaikenikäisiä. Myös moni muuttaja miettii taloudellista näkökulmaa, Puumalassa kuntavero on Etelä-Savon alhaisin ja valtakunnallisessa vertailussa ei tarvitse hävetä. Keskeinen näkökulma on lopulta se, että asukkaista me Puumalassa kilpailemme muiden kuntien kanssa. Mitä meillä on sellaista, mitä muilla kunnilla ei ole.

Kunnan vahvuuksia pitää entistä enemmän markkinoida, koska Puumalalla on potentiaalia saada enemmän asukkaita. Vuodelta 2024 ei ole vielä tietoja kuntien välisestä muutosta, mutta on hyvä vilkaista aikaväliä 2019-2023. Tuona aikana Puumalaan muutti 539 uutta asukasta:
124 Mikkelistä
54 Helsingistä
49 Lappeenrannasta
33 Imatralta
17 Lahdesta
15 Vantaalta
Suurin osa muuttajista tulee kaupungeista, erityisesti Mikkelin suunta korostuu. Luvut selkeästi osoittavat Puumalaan olevan kiinnsotusta myös maakunnan ulkopuolella. Mikkelin suuntaan Puumala saa ja on saanut ilmaista mainosta maakuntalehdessä, koska Puumalan asiat on hoidettu hyvin. Sen sijaan maakunnan ulkopuolelle viestin saaminen Puumalan vahvuuksista on isompi haaste, tarvitaan lisää panostusta kunnan markkinointiin.

Tärkeä pohdinnan paikka on myös ensivaikutelma. Miltä kunta näyttäytyy, kun ensi kertaa ajaa keskustan läpi. Onko näkymä houkutteleva – mitä voisi parantaa?