Tämän kirjoituksen otsikko ei ole haihattelua ja sille vakavahenkiset syyt – kysymys on Puumalan tulevaisuudesta. Kuntavaaleissa pitää katse olla vahvasti suunnattu kunnan tulevaisuuteen – tulevan valtuustokauden haasteisiin. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu nopeasti – vanhat pelikirjan ohjeet eivät päde enää tulevaisuuden kuntia kehitettäessä. Valtuuston hyväksymän kuntastrategian kautta kunta asettaa tavoitteet tuleville vuosille. Kuntastrategiasta johdetaan yksityiskohtaisemmat tavoitteet kunnan talousarvioon, niitä seurataan ja tarkennetaan vuosittain tilinpäätösvaiheessa. Pitäisikö asettaa selkeät tavoitteet kunnan väkiluvun kehityksestä?  

Puumalan on saatava muuttovoittoa joka vuosi vähintään kuusi henkeä, mielellään tavoite pitää asettaa 10 tai 20 uuteen asukkaaseen. Jos joka vuosi saadaan kuusi henkeä lisää muuttovoittoa, kunnan väkiluvun väheneminen pysähtyy. Jos muuttovoittoa saadaan enemmän, väkimäärä kasvaa. Tämä arvio perustuu Puumalan väkiluvun muutoksiin viimeisen kolmen vuoden aikana. Väkiluvun alenema on pienentynyt tuona aikana (2022-2024), pidemmällä aikavälillä (2019-2024) se oli 16 henkeä vuodessa. Tulevalle valtuustokaudelle pitää vuotuiseksi tavoitteeksi asettaa asukasmäärän kasvattaminen esim. 0,5 % = 10 henkeä. Puumalan nykyisestä ja monin tavoin hyvästä kuntastrategiasta nämä tavoitteet puuttuvat. Tavoitteet eivät ole helppoja ja ne vaativat pitkäjänteisiä toimenpiteitä laajalla rintamalla. Itse olin kuntapäättäjänä 20 vuotta kunnassa, jonka väkiluku on tasaisesti kasvanut 70-luvun alusta asti. Tuolla kokemuksella voin sanoa, että vaatii runsaasti työtä ja samalla se on mahdollista.            

Ehdotus Puumalan väkiluvun alenemisen pysäyttämisestä perustuu tulevaisuuden turvaamiseen itsenäisenä kuntana. Puumalan talouden rakenne ei kestä pitkään alenevaa väkimäärää, koska valtionrahoitus kunnille tulee vähenemään. Kunnan on entistä enemmän rahoitettava palvelujaan mm. verotuloilla, ts. kunnan omarahoitusosuus kasvaa. Verotulopohjan laajentaminen asukasmäärää kasvattamalla luo edellytykset kunnan tulevaisuudelle. Jos joku haluaa tyrmätä ehdotukseni, olisin hyvin kiinnostunut perusteista. Miten kunta aikoo selvitä tulevista haasteista ja pysyä kilpailukykyisenä muiden kuntien rinnalla? Jos esim. epäillään kunnan kykyä kasvattaa asukasmääräänsä, silloin pitää myös epäillä kunnan kykyä selvitä itsenäisenä kuntana tulevaisuuden haasteista. Jos kunnan väkimäärän vähenemistä ei olla valmiita pysäyttämään, pitää pystyä esittämään vaihtoehtoja kunnan tulevaisuudesta. Miten kauan ja millä tavalla kunta pysyy pystyssä vähenevällä väkimäärällä? Nämä ovat kriittisiä kysymyksiä erityisesti lapsiperheitä ajatellen. Pystyykö Puumala houkuttelemaan lapsiperheitä muuttamaan Puumalaan ja pystyykö Puumala pitämään asukkaina nykyiset lapsiperheet. Kaikki kunnat kilpailevat nyt lapsiperheistä ja olen tuon kilpailun keskellä ollut päättäjäurani edellisessä vaiheessa. Kunnalla pitää olla visio – näkemys tulevaisuuteen pidemmälle kuin yksi valtuustokausi. Miten me olemme valmiita rakentamaan tänä vuonna syntyvän puumalalaisen polun?  Miten Puumala antaa pienelle ihmiselle juuret ja siivet esim. seuraavat 15 vuotta? Samalla on kysymys myös sosiaali- ja terveyspalveluiden pysyvyyden vahvistamisesta Puumalassa. Jos väestöpohja pysyy vakaana ja osoittaa hieman kasvun merkkejä, hyvinvointialueen suuntaan on yksi peruste lisää palvelujen säilymiselle Puumalassa.