Mika Ilvesmäki

Tänä vuonna Puumalaan muuttaneena ihmettelen suuresti Puumalassa välillä esille pulpahtelevaa keskustelua kunnan päätöksenteosta – mm. päätöksenteon avoimuutta sekä asioiden valmistelua kyseenalaistetaan. Onko tämä ihan oikeasti ongelma? Demokratiaan kuuluu keskustelu ja erilaiset näkökulmat auttavat kuntaa kehittymään. Vastakkainasettelulla kunnan tulevaisuus on kuitenkin hyvin nopeasti kunnan menneisyys. Puumalassa saatetaan elää kuplassa, jossa kunnan runsas ylijäämä ja velattomuus sumentavat tulevaisuuden.

Kuntalaisten osallisuus on tärkeä asia ja sitä monin tavoin toteutetaan Puumalassa. Samalla osallisuutta on mahdollisuus kehittää niin, että Puumala on osallisuuden ykköskunta Suomessa – osallisuus siis vetovoimatekijäksi. Keskeistä on samalla muistaa, että vaaleissa kuntalaiset valitsevat päättäjät tekemään päätöksiä. Joka asiassa ei voida kuntalaisilta laajasti kysyä mielipidettä valmistelu- / päätöksentekovaiheessa. Lisäksi kukaan ei halua epädemokraattista tilannetta, jossa yksittäisten kuntalaisten tai intressitahojen mielipiteet alkavat ohjailla päätöksentekoa.

Olin 20 vuotta valtuutettuna Puumalaa viisi kertaa suuremmassa kasvukunnassa, viimeiset kaksi valtuustokautta kunnanhallituksen puheenjohtajana. Tulen maailmasta, jossa kunnan päätöksenteon on osoitettava kunnan ulkopuolelle yhtenäistä tahtotilaa. Ainoastaan tällä tavoin voidaan houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Jos kunta on imagoltaan vähänkin eripurainen, asukkaat, yritykset ja investorit kiertävät kunnan kaukaa – aina löytyy parempia vaihtoehtoja. Puumalan pitää tavoitella asukasmäärän laskun muutamista 0,5 % vuotuiseksi asukasmäärän kasvuksi. Tämä on ainoa vaihtoehto, jos kunnalla halutaan olevan tulevaisuus. Laaja avoimuus uusille asukkaille ja yrityksille mahdollistavat tulevaisuuden – päättäjien tahtotilasta sekä osaamisesta on nyt kysymys. Toivon Puumalan päättäjien myös ensi valtuustokaudella ymmärtävän yhteisen suunnan merkityksen!           

Jokaisen kunnan keskeinen kysymys on yrityspohjaisten työpaikkojen määrä, kyseessä on kunnan tulopohjan turvaaminen. Tämä koskee myös Puumala. Puumalan kuntastrategian tavoite on yksityisten, siis yrityspohjaisten, työpaikkojen lisääminen. Vuoden 2024 tilinpäätöksestä ilmenee kehityksen olleen valitettavasti päinvastaista viime vuosina. Vuoden 2024 osalta ei vielä ole tietoja, mutta vuonna 2023 yksityisiä työpaikkoja oli 194 ja vuonna 2022 vastaava luku oli 214. Luonnollisesti talouden matalasuhdanne osaltaan vaikuttaa näihin lukuihin, samalla kuitenkin on mietittävä, miksi kuntastrategian tavoitteisiin ei ole päästy. Mitä kunta voi tehdä auttaakseen uusia yrityksiä sijoittumaan Puumalaan – mitä kunta voi tehdä nykyisten yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi? Keskeistä on yritysmyönteisen ilmapiirin ylläpito ja luominen. Infra, kaavoitus, sujuvat lupapalvelut, yritysneuvonta ja työllisyyspalvelut ovat myös keskeisellä sijalla.   

Millaisia yrityksiä Puumalan pitäisi houkutella? Tähän kysymykseen on samalla sekä helppo että vaikea vastata. Kunnan ei pidä lähteä rajaamaan / määrittelemään kuntaan tulevia yrityksiä, jos ei halua pilata mainettaan ja siten lamauttaa yritysten sijoittumista kuntaan. Toisaalta on tiedossa, että kaikki kunnat kilpailevat yrityksistä ja tuossa kilpailussa pitää pärjätä. Tällöin joudutaan realistisesti miettimään kunnan mahdollisuuksia houkutella erilaisia yrityskentän toimijoita. Tärkeintä on kuitenkin pitää ovet avoimena erilaisille toimijoille. 

Olen uutena asukkaana ja hyvin pitkäaikaisena kesäasukkaana miettinyt paljon vahvistaa Puumalan vetovoimaa yrityksille. Puumalan kunnassa tehdään jo nyt ansiokasta työtä tällä saralla, samalla on mietittävä keinoja olla entistä vetovoimaisempi. Puumalan pitää entistä enemmän vahvistaa kuntabrändiään ja löytää siitä vetovoimatekijä yrityksille. Ts. Puumalasta itsestään pitää tehdä vetovoimatekijä yritykselle. Puumalaan sijoittumisen on tuotettava lisäarvoa yritykselle riippumatta siitä, millä toimialalla se toimii. Keskeistä on säännöllisesti pohtia kysymystä, miksi yrityksen on parasta tulla Puumalaan eikä mennä johonkin toiseen kuntaan.                  

Tämän kirjoituksen otsikko ei ole haihattelua ja sille vakavahenkiset syyt – kysymys on Puumalan tulevaisuudesta. Kuntavaaleissa pitää katse olla vahvasti suunnattu kunnan tulevaisuuteen – tulevan valtuustokauden haasteisiin. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu nopeasti – vanhat pelikirjan ohjeet eivät päde enää tulevaisuuden kuntia kehitettäessä. Valtuuston hyväksymän kuntastrategian kautta kunta asettaa tavoitteet tuleville vuosille. Kuntastrategiasta johdetaan yksityiskohtaisemmat tavoitteet kunnan talousarvioon, niitä seurataan ja tarkennetaan vuosittain tilinpäätösvaiheessa. Pitäisikö asettaa selkeät tavoitteet kunnan väkiluvun kehityksestä?  

Puumalan on saatava muuttovoittoa joka vuosi vähintään kuusi henkeä, mielellään tavoite pitää asettaa 10 tai 20 uuteen asukkaaseen. Jos joka vuosi saadaan kuusi henkeä lisää muuttovoittoa, kunnan väkiluvun väheneminen pysähtyy. Jos muuttovoittoa saadaan enemmän, väkimäärä kasvaa. Tämä arvio perustuu Puumalan väkiluvun muutoksiin viimeisen kolmen vuoden aikana. Väkiluvun alenema on pienentynyt tuona aikana (2022-2024), pidemmällä aikavälillä (2019-2024) se oli 16 henkeä vuodessa. Tulevalle valtuustokaudelle pitää vuotuiseksi tavoitteeksi asettaa asukasmäärän kasvattaminen esim. 0,5 % = 10 henkeä. Puumalan nykyisestä ja monin tavoin hyvästä kuntastrategiasta nämä tavoitteet puuttuvat. Tavoitteet eivät ole helppoja ja ne vaativat pitkäjänteisiä toimenpiteitä laajalla rintamalla. Itse olin kuntapäättäjänä 20 vuotta kunnassa, jonka väkiluku on tasaisesti kasvanut 70-luvun alusta asti. Tuolla kokemuksella voin sanoa, että vaatii runsaasti työtä ja samalla se on mahdollista.            

Ehdotus Puumalan väkiluvun alenemisen pysäyttämisestä perustuu tulevaisuuden turvaamiseen itsenäisenä kuntana. Puumalan talouden rakenne ei kestä pitkään alenevaa väkimäärää, koska valtionrahoitus kunnille tulee vähenemään. Kunnan on entistä enemmän rahoitettava palvelujaan mm. verotuloilla, ts. kunnan omarahoitusosuus kasvaa. Verotulopohjan laajentaminen asukasmäärää kasvattamalla luo edellytykset kunnan tulevaisuudelle. Jos joku haluaa tyrmätä ehdotukseni, olisin hyvin kiinnostunut perusteista. Miten kunta aikoo selvitä tulevista haasteista ja pysyä kilpailukykyisenä muiden kuntien rinnalla? Jos esim. epäillään kunnan kykyä kasvattaa asukasmääräänsä, silloin pitää myös epäillä kunnan kykyä selvitä itsenäisenä kuntana tulevaisuuden haasteista. Jos kunnan väkimäärän vähenemistä ei olla valmiita pysäyttämään, pitää pystyä esittämään vaihtoehtoja kunnan tulevaisuudesta. Miten kauan ja millä tavalla kunta pysyy pystyssä vähenevällä väkimäärällä? Nämä ovat kriittisiä kysymyksiä erityisesti lapsiperheitä ajatellen. Pystyykö Puumala houkuttelemaan lapsiperheitä muuttamaan Puumalaan ja pystyykö Puumala pitämään asukkaina nykyiset lapsiperheet. Kaikki kunnat kilpailevat nyt lapsiperheistä ja olen tuon kilpailun keskellä ollut päättäjäurani edellisessä vaiheessa. Kunnalla pitää olla visio – näkemys tulevaisuuteen pidemmälle kuin yksi valtuustokausi. Miten me olemme valmiita rakentamaan tänä vuonna syntyvän puumalalaisen polun?  Miten Puumala antaa pienelle ihmiselle juuret ja siivet esim. seuraavat 15 vuotta? Samalla on kysymys myös sosiaali- ja terveyspalveluiden pysyvyyden vahvistamisesta Puumalassa. Jos väestöpohja pysyy vakaana ja osoittaa hieman kasvun merkkejä, hyvinvointialueen suuntaan on yksi peruste lisää palvelujen säilymiselle Puumalassa.                   

Kunnan kehittämisessä tiedolla johtaminen on keskeisessä roolissa, tiedon pitää valmistelun kautta jalostua päätöksiksi. Fiilispohjalta – omiin oletuksiin luottaen ei päätöksiä tehdä, jos halutaan kunnalla olevan tulevaisuus. Puumala on onnistuneesti pystynyt monena vuonna saamaan muuttovoittoa, joka on hidastanut väkiluvun alenemista. Neljänä vuonna aikavälillä 2019-2024 oli selkeää muuttovoittoa, parina vuonna hieman tappiota.

Kunnan täytyy olla muuttajille kaikin tavoin houkutteleva, kokonaisuus ratkaisee – ei yksittäinen vetovoimatekijä. Sopivan asunnon löytyminen on keskeinen asia, oli sitten kyse omistus- tai vuokra-asumisesta. Työikäisten kohdalla työpaikka on oleellinen seikka, tosin työpaikka ei ole aina sidoksissa asuinpaikkaan – näin on omalla kohdallani. Etätyöntekijöille tietoliikenne yhteyksien toimivuus on keskeistä. Lisäksi kunnassa pitää olla riittävät palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, tämä koskettaa kaikenikäisiä. Myös moni muuttaja miettii taloudellista näkökulmaa, Puumalassa kuntavero on Etelä-Savon alhaisin ja valtakunnallisessa vertailussa ei tarvitse hävetä. Keskeinen näkökulma on lopulta se, että asukkaista me Puumalassa kilpailemme muiden kuntien kanssa. Mitä meillä on sellaista, mitä muilla kunnilla ei ole.

Kunnan vahvuuksia pitää entistä enemmän markkinoida, koska Puumalalla on potentiaalia saada enemmän asukkaita. Vuodelta 2024 ei ole vielä tietoja kuntien välisestä muutosta, mutta on hyvä vilkaista aikaväliä 2019-2023. Tuona aikana Puumalaan muutti 539 uutta asukasta:
124 Mikkelistä
54 Helsingistä
49 Lappeenrannasta
33 Imatralta
17 Lahdesta
15 Vantaalta
Suurin osa muuttajista tulee kaupungeista, erityisesti Mikkelin suunta korostuu. Luvut selkeästi osoittavat Puumalaan olevan kiinnsotusta myös maakunnan ulkopuolella. Mikkelin suuntaan Puumala saa ja on saanut ilmaista mainosta maakuntalehdessä, koska Puumalan asiat on hoidettu hyvin. Sen sijaan maakunnan ulkopuolelle viestin saaminen Puumalan vahvuuksista on isompi haaste, tarvitaan lisää panostusta kunnan markkinointiin.

Tärkeä pohdinnan paikka on myös ensivaikutelma. Miltä kunta näyttäytyy, kun ensi kertaa ajaa keskustan läpi. Onko näkymä houkutteleva – mitä voisi parantaa?

Vaalikoneet ovat sinällään hyvä keksintö, mutta ne nostavat esille vain yksittäisiä kysymyksiä, joiden ajatellaan jakavan ehdokkaiden näkemyksiä. Pistemäisyys ja pistemäinen näkökulma kunnan kehittämisestä ei kuitenkaan johda kunnan kannalta hyvään lopputulokseen. Päättäjiltä tarvitaan kokonaisnäkemystä ja kykyä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen – näitä asioita olen harjoitellut parikymmentä vuotta.  Lähdin viime metreillä kuntavaaliehdokkaaksi, siksi oli perusteltua keskittyä kahteen vaalikoneeseen. Oheisten linkkien takaa näet suorat vastaukseni ja mahdolliset kommentit vaalikonekysymyksiin: Vaalikone – Länsi-Savo ja Vaalikone – Yle.  

Uutena puumalalaisena olen iloinnut siitä, miten Puumalaan on ollut helppo tulla – vastaanotto on ollut lämmin ja kutsuva. Juuri sellainen ensikokemus tarvitaan muuttajalle, jos kunta haluaa pitää kiinni asukkaiden veto- ja pitovoimasta – tulevaisuudestaan. Veto- ja pitovoima liittyvät samalla kunnan mahdollisuuksiin huolehtia kuntalaisten palveluista.   

Kuntavaalien yhteydessä on tärkeä puhua palveluiden rahoittamisesta l. kunnan taloudesta. Puumalan kunnan talous on kunnossa, jos katsotaan esim. ylijäämää ja kunnan velattomuutta. Vuonna 2024 kunta teki 1,0 milj. euron ylijäämäisen tilinpäätöksen, joka entisestään lisää kunnan ylijäämäpuskuria. Täällä on osattu tehdä oikeita päätöksiä. Runsas ylijäämä antaa pelivaraa suunnitella tulevia vuosia, kuluvan vuoden talousarvion mukaan tulevat vuodet ovat lähellä nollatulosta. Ylijäämä on kuitenkin vain luku tilinpäätöksessä – ei rahasumma tilillä.    

Puumalan kunnan talouden suurin riski on valtionosuuksien väheneminen. Puumalan kunta saa vuonna 2025 hieman yli 1,3 milj. euroa valtionosuutta. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Joiltakin kunnilta otetaan ja joillekin annetaan l. kokonaissumma ei tule lisääntymään. Paineita on pienille kunnille epäedulliseen ratkaisuun l. painopiste on entistä enemmän väestörakenteessa. Puumalan osalta valtionosuuden merkittävimmät osat ovat:
asukastiheyden (627 523 €),
saaristoisuuden (880 786 €),
ja syrjäisyyden (713 378 €)
perusteella maksettavat osuudet – lisäksi ns. sote-häntä (399 951 €) on merkittävä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa yhteensä 2,6 milj. euron pottia. Vastaavasti ikärakenteen perusteella Puumalan laskennallinen valtionosuusosuus on negatiivinen, koska täysi-ikäisten palvelut ovat pitkälti hyvinvointialueen vastuulla – eri rahoituskanava. Tulevien vuosien osalta hyvää on Puumalan lapsimäärän myönteinen kehitys, joka osaltaan tasoittaa valtionosuuksiin liittyviä riskiä.

Peruspalveluiden valtionosuutta valmistelleet selvityshenkilöt ehdottavat mm. asukastiheyden perusteella maksettavan osuuden poistamista, ns. saaristolisään kohdistuu myös muutospaineita sekä syrjäisyyden perusteella maksettavaan osuuteen. Jokainen meistä voi miettiä esim. 20 % prosentin alenemista Puumalan osalta valtionosuusrahoituksessa – mitä se tarkoittaisi. Lisäksi on myös tihkunut tietoa siitä, että asukastiheyden perusteella ei enää maksettaisi valtionosuutta, ts. harvaan asutut kunnat olisivat kärsijöitä. Lisäksi ns. sote-häntiä vaaditaan poistettaviksi – sinällään kannatettavaa nykyisessä palveluiden järjestämisrakenteessa, jossa sote-palvelut eivät ole kuntien vastuulla. *

Puumalan on nyt yhdessä muiden kuntien kanssa tehtävä vahvaa edunvalvontatyötä valtionosuuksiin liittyen. Samalla on kuitenkin perusteltua vahvistaa kunnan verotulopohjaa valtionosuusrahoituksen epävarmuuden takia – meidän on entistä enemmän pärjättävä omillamme. Ts. muuttovoittoa on saatava nykyistä enemmän ja yrityspohjaisten työpaikkojen syntymistä on entisestään vahvistettava. Vain elinvoimaa vahvistamalla pystymme estämään kunnan talouden heikkenemisen tulevina vuosina, uhka on todellinen. Samalla on luonnollisesti huolehdittava maltillisesta kustannuskehityksestä.  

Mitä lapsi ja nuori ajattelee nykymaailmasta? Tehdäänkö Suomessa päätöksiä, joilla pyritään turvaamaan lasten ja nuorten kasvu kohti aikuisuutta. Kuka puhuu ja miettii sekä eduskunnassa että kunnissa vuonna 2025 syntyvän lapsen polkua kohti täysi-ikäisyyttä – 18 vuoden matkaa. Miten luomme turvalliset puitteet kasvulle? Tarvitsemme radikaalia arvomaailman muutosta, jossa lasten ja nuorten tulevaisuus otetaan yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Silloin löydämme myös arvostavan puhetavan kaikkia muita ikäryhmiä kohtaan. Olisiko syytä miettiä lapsivaikutusten arviointia yhteiskunnan kaikilla tasoilla – mennä siis peilin eteen. Miten päätöksillämme ja käyttäytymisellämme vaikutamme lasten ja nuorten tulevaisuuteen?

Valtiontalous on saatava tasapainoon ja velkaantumisen kierre on katkaistava, muuta vaihtoehtoa ei ole. Taloutta tasapainottaessa pitäisi kuitenkin nähdä leikkausten vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Nyt on piirteitä siitä, että kukin hallitus valtakaudellaan pyrkii toteuttamaan omat ja taustayhteisöjensä unelmat. Suomen yhteinen tulevaisuus on hyvin sumuinen – sumuverhoa ylläpitää oppositio–hallitus-asetelma. Laajan konsensuksen puuttuessa lasten ja nuorten tulevaisuus verhoutuu vielä tiheämpään sumuverhoon poliitikkojen pyrkiessä varmistamaan oman asemansa.

Hyvinvointialueiden aloitettua vuonna 2023 kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui peruspalveluista l. varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä kunnan elinvoimasta huolehtiminen. Valtio tukee peruspalveluiden valtionosuudella (VOS) varhaiskasvatusta ja perusopetusta, ts. rahoitusjärjestelmän keskeinen tehtävä olisi mahdollistaa jokaiselle lapselle tasapuolisesti varhaiskasvatus ja perusopetus. VOS-järjestelmää ollaan uudistamassa ja uudistuksen pitäisi aivan oikeasti taata lapselle tasapuolisesti varhaiskasvatus ja perusopetus riippumatta lapsen asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. Lisäksi VOS-uudistuksen pitää kannustaa kuntia elinvoiman luomiseen ja palkita siitä, tällöin vahvistetaan kuntien omaa rahoituspohjaa. Nykyisen VOS-järjestelmän ongelma on se, että se ei ole lasta ja nuorta nähnytkään, vaikka ensisijaisesti sen pitäisi liittyä heihin. Vuonna 2025 kunnille tulevan peruspalveluiden valtionosuuden loppusumma on hieman alle 3,9 mrd., ikärakenteen vaikutus oli kuitenkin vain 500 milj. kuntien omarahoitusosuus huomioiden. Eli meillä on Suomessa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen turvaamiseen liittyvä rahoitusjärjestelmä, joka ohjaa rahat muulla tavoin kuin lapsiin ja nuoriin perustuen.

Keskiöön on tuotava puhe lasten ja nuorten tulevaisuudesta – samalla tarvitaan tekoja tulevaisuuden eteen. Kunnat ovat keskeisiä tekijöitä tässä muutoksessa.

Kuntavaalit nostavat keskusteluun kysymyksen kunnanvaltuutettujen roolista, mitä heiltä vaaditaan – mitä he tekevät. Kunnassa on oltava päätöksentekokykyä, jotta kunta menestyy. Vaikeissakin asioissa pitää uskaltaa tehdä päätöksiä. Samalla kuitenkaan valtuutettujen rooli ei saa kietoutua vallankäytön ympärille – väärinkäytöksiin on myös mahdollisuus. Kuntapäättäjä on ensisijaisesti kunnan kehittäjä. Hänen on pystyttävä vastaamaan kuntalaisille, että kunnassa mennään eteenpäin.

Kehittämisorientaatio ohjaa päättäjiä oikeaan suuntaan. Valtuutettuna ei olla oman poliittisen näkyvyyden takia vaan ollaan kuntaa ja kuntalaisia varten. Eikä myöskään olla ajamassa oman eturyhmän asiaa. Valtuutettuna en ole kyyläämässä viranhaltijoiden työtä, olen yhdessä heidän kanssaan viemässä kuntaa eteenpäin. Samalla tuen viranhaltijoita heidän työssään. Jos näemme asiat eri tavalla, käyn heidän kanssaan eri näkökulmista dialogia.

Valtuutetuilta odotetaan vuorovaikutustaitoja, sanelupolitiikalla ei menestytä. Kunnan kannalta pahinta on se, jos valtuutettu luo konflikteja – hänen tapansa toimia on jatkuva ongelmien etsiminen / luominen. Tällöin on perusteltua kysyä, ketä varten hän on halunnut luottamustoimeen.

Meillä jokaisella on pätemisen ja tietämisen tarve, samalla meistä jokainen tarvitsee tervettä itsekritiikkiä. On hyvä pysähtyä välillä miettimään, miksi näen asiat tietyllä tavalla. On hyvä tarkastella, miltä asiat näyttäytyvät itselleni – voisivatko ne näyttäytyä toisella tavalla. Lisäksi on riski, että tunteet lähtevät kuljettamaan meitä – tunnevimmassa saatetaan lähteä tekemään päätöksiä. On siis tärkeää kommunikoida – reflektoida omien tunteidensa kanssa. Miksi esim. jotkut asiat päättäjänä herättävät ärtymystä?

Toivon kaikille päättäjille hyviä istumalihaksia, asioihin pitää perehtyä ja tietoa on hankittava. Koskaan ei tällä saralla ns. tule valmiiksi – aina saa oppia uutta. Tieto jalostuu päätöksiksi, jotka usein vaativat neuvottelutaitoja, kompromisseja ja kykyä sekä halua nähdä asioita laajassa kokonaisuudessa. Kuntapäättäjänä toimiminen on erittäin mielenkiintoista, kuntien todellisuus muuttuu koko ajan – haasteita riittää.