Toimin yli 20 vuotta kuntapäättäjänä Muuramessa – viimeiset kaksi valtuustokautta kunnanhallituksen puheenjohtajana. Helmikuun loppupuolelle asti ajattelin päättäjäurani loppuvan tähän valtuustokauteen.
Työkuvioni siirtyivät noin vuosi sitten kaakonkulmille ja asuinpaikkani tämän vuoden alkupuolella Puumalaan, Puumalasta houkuteltiin lähtemään ehdolle vaaleihin. Omat kannukseni kuntapäättäjänä olen hankkinut vuosien varrella muualla, joten haluan vain yhdessä muiden kanssa olla kehittämässä Puumalaa. On hieno mahdollisuus saada olla tässä elämänvaiheessa asukkaana pitäjässä, jossa olen vauvasta asti mökkeillyt.
Alla on ajatuksia Puumalasta ja kuntapäättämisestä. Lista ei ole aivan lyhyt, koska haluan tarjota äänestäjille kokonaisnäkemyksen kunnan kehittämisestä. Näin olen toiminut jo viisissä kuntavaaleissa aiemmin – äänestäjillä on oikeus saada tietää. Vaalikoneet ovat sinällään hyvä keksintö, mutta ne nostavat esille vain yksittäisiä kysymyksiä, joiden ajatellaan jakavan ehdokkaiden näkemyksiä. Pistemäisyys ja pistemäinen näkökulma kunnan kehittämisestä ei kuitenkaan johda kunnan kannalta hyvään lopputulokseen. Päättäjiltä tarvitaan kokonaisnäkemystä ja kykyä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen – näitä asioita olen harjoitellut parikymmentä vuotta. Lähdin viime metreillä kuntavaaliehdokkaaksi, siksi oli perusteltua keskittyä kahteen vaalikoneeseen. Oheisten linkkien takaa näet suorat vastaukseni ja mahdolliset kommentit vaalikonekysymyksiin: Vaalikone – Länsi-Savo ja Vaalikone – Yle.
Puumalasta ja kuntapäättäjänä toimimisesta
- Puumala on Saimaan helmi, joka tarjoaa monipuolisia asumismahdollisuuksia eri ikäisille kuntalaisille. Samalla Puumalan luonto ja asukkaat houkuttelevat muuttajia kuntaan, nämä kaksi tekijää houkuttelivat minutkin.
- Ykköskunta asuinpaikkana – Puumalan tulevaisuus on puumalalaisten omissa käsissä – valtiota on turha odottaa apuun. Kuntaa on entistä rohkeammin ja laajemmin markkinoitava ykkösluokan asuinpaikkana, kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista – tuossa kisassa ei kannata arkailla eikä antaa muille etumatkaa. Kuntaa on entisestään kehitettävä viihtyisänä, kutsuvana ja ystävällisenä elinympäristönä kaikenikäisille.
- Yrittäjyyden ykköskunta – Puumalan elinvoimaisuus ratkaisee Puumalan tulevaisuuden – itsenäisyyden. Puumala menestyy ja selviää tulevista haasteista, jos kuntaan syntyy lisää yrityspohjaisia työpaikkoja ja yrityselämä on vireää sekä asukkaiden veto- ja pitovoimasta huolehditaan. Palveluiden ja investointien rahoitus on tällöin turvattu.
- Etätyöntekijöiden ykköskunta. Etätyö on tullut osaksi työäelämää – Puumalan on Saimaan helmenä tehtävä itsestään haluttu sijoittumiskohde etätyöntekijöille. Omalta osaltani olen tyytyväinen säännöllisesti etäpäiviä tekevänä – Puumalassa siihen on hyvät mahdollisuudet. Tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta on huolehdittava, toimiva tietoliikenneinfra on keskeistä myös asukkaiden viihtyvyyden, kokonaisturvallisuuden ja valmiussuunnittelun näkökulmasta.
- Osallisuuden ykköskunta – Kuntalaiset ovat Puumalan voimavara ja mahdollisuus. Asukkaiden osallisuutta pitää kaikin keinoin tukea ja vahvistaa. Tämän asian merkitystä asukkaiden veto- ja pitovoimatekijänä ei ole kuntakentässä vielä riittävästi ymmärretty. Osallistuva budjetointi on Puumalassa jo käytössä, hieno homma. Yhteinen suunnitteluilta uuteen kirjastotilaan liittyen oli juuri kuntalaisten osallisuutta, valitettavasti itse en työkiireiden takia päässyt osallistumaan. Näitä ponnisteluja edelleen lisää.
- Tehdään Puumalasta Suomen lapsi-perheystävällisin kunta – tämä ei ole haihattelua vaan realistinen tavoite. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus – heihin on panostettava. Puumalan tehtävä on antaa heille juuret ja siivet. Miksi emme voisi olla Suomen lapsi-perheystävällisin kunta – mikä voisi estää sen? Jos haluamme houkutella lapsiperheitä muuttajiksi, rima on laitettava korkealle – niin muutkin kunnat tekevät. Pienemmän kokoluokan kunnassa tämä tavoite on helpommin toteutettavissa kuin isommassa kunnassa. Olisiko aika alkaa puhumaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta pitkäjänteisesti eikä poliittisen puheen lyhytjänteisenä puheena kulueristä – lisää täältä.
- Ikäihmiset eivät ole Puumalalle uhka vaan mahdollisuus sekä voimavara. Puumalan pitää olla veto- ja pitovoimainen kotikunta kaikenikäisille. Kunnan väestökehityksestä huolehtimalla on entistä paremmat perusteet Puumalassa järjestettäville sote-palveluille. Hyvinvointialueen kanssa on tehtävä hyvää yhteistyötä ns. palveluiden yhdyspinnoissa ja samalla tarvitaan vahvaa edunvalvontaa hyvinvointialueen suuntaan, jotta paikalliset sote-palvelut säilyvät Puumalassa.
- Puumalassa tarvitaan valtuustokausien yli ulottuvia linjauksia kunnan strategisesta kehittämisestä. Kuntien tilanne on ollut sumuinen tämän valtuustokauden ajan ja sumu ei näytä hälvenevän. Sote-palveluiden siirryttyä kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueille on mm. kuntien rahoitusjärjestelmässä tapahtunut suuria muutoksia. On opittava tekemään asioita uudella tavalla, peruutuspeiliin katsomalla ei kunta menesty. Päätöksentekokyvyn säilyttäminen kaikissa tilanteissa on keskeistä, on aivan riittävästi myös toisenlaisia esimerkkejä. Kuntaa pitää kehittää pitkäjänteisesti – vain sillä tavoin voidaan taata kunnan tulevaisuus. Uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelussa pitkäjänteisyys on keskeistä, harva muuttaa kuntaan vain muutamaksi vuodeksi. Muuttaville asukkaille on kyettävä näyttämään kunnan tulevaisuus. Vastaavasti kuntaan sijoittuvien yritysten kohdalla kysymys on aina taloudellisesta panostuksesta – taloudellisen riskin ottamisesta. Tällöin vakaat olosuhteet kunnan tulevaisuutta ajatellen ovat vahva keino houkutella yrityksiä. Vastakkainasettelu päättäjien keskuudessa tekee kunnasta nopeasti entisen kunnan – tästä lisää.
- Pitkäjänteisyyden lisäksi Puumala tarvitsee ketteryyttä reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Ketteryys luo pohjan kunnan elinvoiman kasvattamiselle, ts. mahdollistaa kunnan menestymisen ja siten tulevaisuuden.
- Negatiivinen väestönkehitys on hidastunut – tarvitaan kuitenkin lisää toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Näkyy selvästi, että Puumalassa on tehty oikeita toimenpiteitä l. väkimäärän väheneminen on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2023 väkimäärä jopa kasvoi yhdellä hengellä, vuonna 2024 mentiin hieman miinukselle. Tavoitteena pitää olla asukasmäärän vähenemisen pysäyttäminen ja mielellään pienoinen kasvu. Tehtävä on haastava, mutta olemassaolon kannalta se on täysin perusteltu. Omalla kohdallani on kokemusta 20 vuotta päättäjänä toimimisesta kunnassa (Muurame), jonka väkimäärää oli tasaisesti kasvatettava kunnan olemassaolon turvaamiseksi – oli haastava ja opettavainen ajanjakso. Täältä lisää aiheesta ts. perusteltu ehdotus kasvattaa kunnan väkilukua 0,5 % vuodessa. Ajatuksia muuttajista l. mistä heitä on tullut ja mistä heitä voisi tulla lisää.
- Yrittäjämyönteisen ilmapiirin ylläpito ja kehittäminen luovat pohjan kunnan menestykselle. Kunnan on osaltaan tuettava ja mahdollistettava yrityspohjaisten työpaikkojen syntyminen, omalla kohdallani yrittäjämyönteisyys on itsestäänselvyys. Asuin yli neljännesvuosisadan kunnassa, jonka menestystarina on perustunut edellytysten luomiselle pk-yritysten tulemiseksi kuntaan ja tuota työtä tehdään siellä edelleen. Itse sain olla kuntapäättäjänä vahvistamassa noita yrittäjyyden edellytyksiä kunnassa useamman valtuustokauden ajan. Mainittakoon eräs pieni yritys – takomo, joka tuli 70-luvun alussa tuohon kuntaan, naapurikaupungissa ei ollut kasvuedellytyksiä. Teillä monilla on nykyään tuon firman tuote saunoissanne l. Harvian kiuas. Yritysten sijoittumisesta kilpailevat kaikki kunnat, Puumalan on tuossa kilpailussa kehitettävä entistä enemmän vahvuuksiaan. Tästä aiheesta lisää l. millaisia yrityksiä Puumalaan.
- Puumalan taloutta pitää vahvistaa – tulevat vuodet haastavat. Kunnan talousluvut näyttävät monin tavoin erinomaisilta. Kunnalla on ylijäämää nyt lähes 15 milj. euroa ja kunta on velaton. On kuitenkin hyvä muistaa, että ylijäämä on vain tilinpäätökseen liittyvä luku – se ei ole kassassa olevaa rahaa. Puumalan kunnan tulorakenteessa on tärkeä vahvistaa verotulopohjaa houkuttelemalla uusia asukkaita ja vahvistamalla yrityspohjaisten työpaikkojen syntymistä. Samalla on huolehdittava palvelujen maltillisesta kustannuskehityksestä. Alhainen veroprosentti on eräs asukkaita houkutteleva tekijä, joten pidetään se edelleen houkuttelevana l. ei koroteta.
- Entistä vähemmän rahaa valtiolta – Puumalan tulopohjaa on vahvistettava. Valtionosuusrahoitus Puumalan kohdalla kasvaa vain silloin, jos lapsimäärä kasvaa – muuten on odotettavissa rahoituksen vähenemistä. Käynnissä oleva valtionosuusuudistus on nollasummapeliä, jossa kokonaisrahamäärä ei lisäänny. Ts. joiltain kunnilta otetaan ja joillekin annetaan. Puumalan ikärakenteen perusteella vuonna 2025 valtionosuus on negatiivinen, kun huomioidaan omarahoitusosuus. Erityisesti saaristolisä (880 000 €), syrjäseutulisä (713 000 €) ja asukastiheyslisä (627 000 €) kääntävät valtionosuuden positiiviseksi. Jos yksikin em. lisistä poistuisi tai vähenisi puolella, tarkoittaisi se kunnan talouden sopeuttamista usealla sadallatuhannella eurolla. Tällaista sopeuttamisvaraa ei tällä hetkellä Puumalan taloudessa ole. Puumalan on yhä suuremman osan kustannuksista katettava kunnan oman tulopohjan kautta, valtionosuuden merkitys tulee vähenemään. Valtionosuusuudistukseen liittyen Puumala tarvitsee vahvaa edunvalvontaa ja erityisesti liittymistä oman kuntatyypin edunvalvontaverkostoihin. Kunnan edunvalvonnan merkitys konkretisoitui vahvasti itselleni erityisesti kuluvalla valtuustokaudella, kun toimin parin vuoden ajan Kehyskuntaverkoston puheenjohtajana. Kunnan talouden haasteista hieman laajemmin sanoitettuna täältä.
- Kunnat kilpailevat ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Työntekijöiden veto- ja pitovoimasta huolehtiminen on keskeinen tekijä kunnan menestymiselle ja tulevaisuuden suunnittelulle. Ilman osaavaa henkilökuntaa ei ole vetovoimaista Puumalaa.
- Kuntapäättämisen perusta on ihmisten tasaveroisuus. Oikeudenmukaista kohtelua ei tarvitse ansaita, se kuuluu meille kaikille. Myös heikoimmassa asemassa olevien äänen on kuuluttava – vihapuheelle ei saa olla sijaa.
- Päätöksenteon on säilyttävä avoimena ja läpinäkyvänä. Vallankäyttö on aina yhteisöllistä vallankäyttöä. Asioista ei päätä pieni piiri, ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto. Kuntapäättäjät ovat ensisijaisesti kunnan kehittäjiä l. kuntalaisten asialla, ts. he ovat vastuullisia viemään Puumalaa kohti tulevaisuutta.
- Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa kuntalaisille laadukkaita palveluita. Laadukkaat ja oikein kohdennetut palvelut ovat osa hyvää elämää eri ikävaiheissa. Hyvinvointialueiden aloitettua vuonna 2023 sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi niille. Kunnilla on edelleen vastuu mm. varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä unohtamatta kaavoitusta, infraa, rakennusvalvontaa ja useita muita tärkeitä viranomaistehtäviä.
- Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä ei voi koskaan tarpeeksi korostaa – niihin on uskallettava panostaa. Mm. monipuolisen harrastustoiminnan mahdollistaminen on samalla mitä parhainta ennaltaehkäisevää työtä kaikissa ikäryhmissä.
- Meidän tehtävämme on myös huolehtia tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ilmastonmuutos koskettaa kuntia – sen torjuminen pitää ottaa vakavasti. Me emme omista luontoa, se on meille lainassa seuraavilta sukupolvilta – siksi emme voi olla välinpitämättömiä. Puumalassa kaunis luonto tulvii joka puolella. Ilmastonmuutoksen torjuminen kunnissa on käytännön tekoja. Kuntien ilmastotyön on oltava sekä pieniä tekoja että suuria innovaatioita. Ilmastoahdistuksesta on siirryttävä ilmastoinnostukseen.
Minusta lisää
Päättäjäkokemukseni
Kirjoituksia kuntavaaleihin liittyen löytyy täältä – täydentyy vähitellen.
Mika Ilvesmäki 